keskiviikko 22. elokuuta 2012

Rajakatseen mailla larppaamassa

Maria Blomqvist ja Jenni Leivo

Rajakatseen seudulla on vanha taverna


Useimmat suomalaiset larppaajat eli vanhemmalta nimeltään live-roolipelaajat lienevät kuulleet Rajakatse-larp-saagasta. Kyseessä on epäilyksettä Suomen pitkäaikaisin larp-jatkumo eli kampanja. Ensimmäinen Rajakatseen maailmaan sijoittuva peli pelattiin talvipakkasilla vuonna 1995. Vuonna 1996 yksittäinen peli sai jatkoa peräti neljän larpin verran eikä tahti ole sen jälkeen hiipunut.

Varhaisimmista Rajakatse-peleistä ei kummallakaan tämän artikkelin kirjoittajista ole kokemusta. Aloitin itse larppaamisen vuonna 1995, mutta tuolloin kultaisella 90-luvulla olivat piirit paljon hajanaisemmat kuin nykyisin. Kännykkä oli vain harvalla eikä internetiä vielä tuolloin käytetty peleistä tiedottamiseen. Larppeihin ilmoittauduttiin täyttämällä käsin paperille tulostettu ilmoittautumislomake ja postittamalla se, soittamalla kaverin lankapuhelimeen tai sitten kasvokkain. Hahmo sekä usein tiukka tulostettu tai painettu paketti pelimaailmasta kertovaa tietoa saapuivat myös postitse. Tieto peleistä levisi Larppaaja-lehdessä julkaistun Larp-kalenterin, peleissä jaettujen paperille tulostettujen mainosten sekä viidakkorummun kautta. Ei siis liene kummallista, että varsinaisesti havahduin Rajakatse-kampanjan olemassaoloon vasta joskus 2000-luvun puolella.

Tällä hetkellä Rajakatse-maailmaan sijoittuvia pelejä pelataan yleensä vuoden aikana ainakin kolme kappaletta: kevätpeli, keskikesän kaksipäiväinen peli sekä syyspeli. Tavallisesti pelien ikäraja on ollut K-18 vastuukysymysten ja peleissä sallitun kohtuullisen alkoholinkäytön vuoksi. Kevätpeliin on viime vuosina otettu mukaan vanhempiensa tai muun huoltajansa kanssa tulevia lapsipelaajia, joille on kirjoitettu mainioita lapsihahmoja. Suurempien pelien lisäksi järjestetään myös pienempiä Bokean tontulle sijoittuvia pelejä sekä toisinaan letkeitä talkoopelejä.

Taverna Vanha pipari
Kuva: Halcyon Pale

Rajakatseen maailma


Rajakatseen voisi karkeasti luokitella alhaisfantasiamaailmaksi; toisin sanoen suurin osa pelien hahmoista on tavallisia pulliaisia ja vaikka taikuutta maailmassa esiintyykin, eivät ihmeet suinkaan ole arkipäiväisiä eivätkä taikataidot ole jokaisen ulottuvilla. Pelissä voi toki pelata myös taitavaa loitsijaa, mutta sellaiset ovat harvinaisia ja kokemukseni mukaan usein vain vierailevia hahmoja.

Maailma on rakentunut vähitellen peli kerrallaan, mikä näin pitkän jatkumon kohdalla tarkoittaa sitä, että pelillä on vankka ja runsas historiansa. Sen tunteminen ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä pelistä nauttimiselle. Pelinsisäisestikään vain harva hahmo vaikuttaa tuntevan Rajakatseen alueen historiaa maailmanhistoriasta puhumattakaan. Uskon, että runsas materiaali tarjoaa kuitenkin pelinjohdolle paljon herkullisia yksityiskohtia, joita nostaa esiin ja joiden pohjalta luoda uusia juonenkäänteitä.

Pelien tapahtumapaikkana on tavallisesti taverna Vanha pipari välittömine ympäristöineen. Tavernan omistaa varsin värikäs, joskin viinaksiin mieltynyt isäntä Kaarlo Kempura, joka ystävänsä Savihaaran kanssa aiheuttaa hämminkiä tempauksillaan. Kempuran liikemiesvaisto lienee ollut kohdallaan; taverna on näet rakennettu lähelle Rajakatseen linnaketta ja sen soturit nauttivatkin usein innolla tavernan antimista.

Nimensä mukaisesti Rajakatse sijaitsee rajan tuntumassa: sen koillispuolella aukeaa Nohvatovin valtakunta (jonka kieltä mallinnetaan pelissä ruotsilla). Rajakatse sijaitsee Mahtivuoren valtakunnassa. Kauempana etelässä on Hurjaviinin maa (josta isäntä Kempurakin on omien puheidensa mukaan kotoisin). Myös Hurjaviinissä puhutaan mahtivuorelaisille vierasta kieltä (sitä mallinnetaan peleissä englannilla). Aivan kuin valtakunnanraja ei aiheuttaisi tarpeeksi levottomuutta Rajakatseen alueelle, sijaitsee paikalla ilmeisesti myös erilaisia mystisiä keskittymiä, jotka aiheuttavat yksinkertaiselle ja rauhaa rakastavalle maalaisväestölle päänvaivaa aina silloin tällöin juuri kun sitä vähiten odottaisi. Alueella liikuskelee myös metsäläisiä, nahkoihin ja kankaanrepaleisiin pukeutuneita ja peuransarvin koristautuneita ihmisiä. Heidän puheestaan ei tavallinen maalainen usein ymmärrä tuon taivaallista.

Vaikka peleissä on toisinaan yliluonnollisia tapahtumia vaikuttavat niitä enemmän tavallisten ihmisten elämään jokapäiväiset ongelmat: sadon onnistuminen, karjanpito, sairaudet sekä asema, jonka yhteiskunta kullekin tarjoaa. Lukutaitokin on vain harvojen ulottuvilla ja vain harvoilla on rahaa kirjoihin. Niinpä tieto välittyykin suusta suuhun, kertomusten, tarinoiden ja laulujen muodossa.

Uskonto on Rajakatseen maailmassa hyvin tärkeä tekijä. Mahtivuoressa vaikuttaa Derecas-papisto, joka pyrkii edistämään Ishaca-nimisen jumalan oppeja. Derecas-papiston keskuudessa on tulkintaeroja: etelässä vaikuttaa ankarampi ja kiihkeämpi suuntaus kun taas pohjoisen papisto suhtautuu usein kysymyksiin joustavammin. Jopa tavallinen kansa tietää, että Derecas-papistolla on hallussaan parannustaitoja.

Derecas-papiston rinnalla etenkin Vuoriniityn kaupungissa ja Rajakateen alueella vaikuttaa naisten maallikkoliike Melinan sisaret. Melina oli alunperin ponteva Derecas-pappi, jonka etelästä tulleen ylipappi Paltamonin kansaa alistavat pamppukaartilaiset surmasivat. Järjestönä Melinan sisaret syntyi vasta Melinan kuoleman jälkeen vaalimaan hänen opetuksiaan. He pitävät Rajakatseessa kesäisin yllä vanhan sepänpajan paikalla sijaitsevaa hengelliselle rauhoittumiselle ja mietiskelylle omistettua pientä pyhättöään. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin heidän toimintansa kärsimyksen vähentämiseksi ja pulaan joutuneiden naisten auttamiseksi. Vuoriniityn kaupungissa Melinan sisarilla on orpokoti sekä parantola, jossa hoidetaan myös henkisesti sairaita. Sisarten vapaaehtoiset kulkevat maaseutukylissä auttamassa, opettamassa lukutaitoa ja tuomassa maallikkoparantajan taitojaan, esimerkiksi yrttientuntemustaan kärsivien ulottuville. Derecas-papiston sekä Melinan keskeisimpien opetusten tunnetuksi tekemistä varten ovat Melinan sisaret myös laatineet Melinan kirjan, josta on tehty kaikelle kansalle tarkoitettu lyhennetty kirjanen, joka kulkee nimellä Oppahinen. Aluksi Melinan sisaret kohtasivat ristiriitaista suhtautumista ja suoranaista vihamielisyyttäkin, mutta nykyisin tavallinen kansa suhtautuu heihin varsin myötämielisesti.

Toinen peleissä selkeästi näkyvä uskonto on Zada-jumalan palvonta. Zadaa palvotaan erityisesti Nohvatovissa ja Vardakovissa ja Zada-pappi Jojopan on tunnettu näky taverna Vanhalla piparilla. Zadan palvonnassa on samoja piirteitä kuin Derecas-uskonnossa, mutta erojakin löytyy: erityisen nöyryyttävänä Derecas-uskonnon tunnustajat pitävät väitettä, jonka mukaan Ishaca olisi vain Zadan palvelija ja siis vähäisempi jumala. Zadan palvonta on uskonnoista patriarkaalisempi: toisin kuin Derecas-uskossa, eivät naiset voi päästä Zada-papeiksi.

Muualta tulleiden opillisempien uskontojen lisäksi elää kansan keskuudessa vahvana Myrskynjumalan ja muiden luonnonjumalten ja -henkien palvonta, vaikka Derecas-papisto onkin tätä tapaa koettanut kitkeä pitäen sitä harhaoppisena. Myrskynjumalaa on palvottu jättämällä uhreja erityisille uhrikiville erityisesti keskikesän aikaan. Luonnonjumalten palvonta elää usein kansan mielessä rinnakkain Derecas-papiston opetusten kanssa.

Pelipaikka


Rajakatse-pelien pelipaikkana on toiminut jo pitkään Hollolan Sairakkalassa sijaitseva Rajakatse Fantasia ry:n käytössä oleva pelialue. Alueella sijaitsee pelinjohtopiste, joka on pelien aikana pelinulkoista (off game) aluetta sekä varsinaisella pelialueella tavernarakennus, nuotiokatos, esiintymislava, vartiotupa, shamaanin maja, Melinan sisarten pyhättö ja sauna. Rajakatse Fantasia ry tarjoaa aluetta pelipaikaksi myös muutamalle muulle pelinjärjestäjälle vuosittain.

Suurin osa pelin tapahtumista painottuu tavernan ympäristöön. Mikäli sää suinkin sallii, peleissä oleskellaan paljon ulkosalla. Sateen sattuessa tunnelmallinen taverna ja muut rakennukset tarjoavat myös suojaa. Pelaajien onneksi on pelialueella myös kaksi huussia: toinen tavernan läheisyydessä ja toinen pelinjohtopisteellä.

Yöpymistilaa alueella on vain rajallisesti, joten erityisesti kaksipäiväiseen keskikesän peliin kannattaa varata teltta. Teltat pystytetään metsään pelinjohtopisteen läheisyyteen.

Hahmot ja pelaajan rooli


Outi Piltosen hahmon Kristan vaikuttava
maskeeraus on osin Patsi Pohjosen
käsialaa. Kuva: Halcyon Pale
Rajakatse-maailmassa on muutama mielenkiintoinen erityispiirre moniin pelisarjoihin verrattuna: niissä yhdellä pelaajalla voi näet olla useampiakin hahmoja. Oma toinen hahmoni on tosin vain käväissyt pelissä, mutta tämän artikkelin toisella kirjoittajalla, Jenni Leivolla, on ollut kampanjassa jo monta hahmoa, joista hän kertoo lisää alempana. Vakituisten hahmojen lisäksi voi pelaaja ilmoittautua vapaaehtoiseksi pelaamaan pienempiä ja hetkellisempiä suorituksia, sivuhahmoja, jotka käyvät pelipaikalla kääntymässä, aiheuttamassa hämminkiä, toimimassa erikoistehosteena ja esimerkiksi kuolemassa. Tällaisen ei-pelaajahahmon (EPH:n, NPC:n) pelaaminen luonnollisesti katkaisee pelaajan eläytymiskokemuksen, mutta monet pelaavat tehostehahmoja mielellään.

Pelaaja voi vaikuttaa varsin paljon siihen, millainen hänen hahmostaan muodostuu. Kampanjan ilmoittautumislomake on pitkä ja siihen voi lisätä varsin laajalti omia hahmotoiveitaan. Kokemukseni mukaan pelinjohto myös kuuntelee pelaajien toiveita varsin tarkasti ja pyrkii tarjoamaan kaikille mielenkiintoisen pelikokemuksen. Peliin ilmoittautuessaan voi pelaajalla olla hahmon nimen ja taustan lisäksiä monia muitakin erilaisia toiveita.

Ellei pelaaja kuitenkaan ole esittänyt erityisempiä toiveita on hänen hahmonsa ensi kertaa peliin saapuessaan vasta muokkautumassa. Hahmon taustalla on todennnäköisesti vain muutamia merkittävämpiä kokemuksia ja hamon nimi ja hahmoa kuvaavat ominaisuusarvot arvotaan juuri ennen peliä pelinjohtopisteellä Rajakatse-yhdistyksen Larpmaster-ohjelmaa käyttäen. Näin pelaaja pääsee varsin vapaasti osallistumaan hahmonsa kehittämiseen. Hahmon pelaaminen peleissä myös keerryttää hahmon kokemusta. Riippuen siitä mitä hahmo tekee pelien välillä voi hahmo oppia uusia taitoja. Hahmon luonteenlaadusta ja erikoispiirteistä voivat pelaajat päättää itse.

Viime vuosina on kevätpeleihin otettu myös lapsihahmoja. Kevätpelien tapahtumat on pyritty pitämään leppoisina ja lapsille sopivina. Oma nyt 9-vuotias tyttäreni on nyt osallistunut kolmena vuonna kevätpeliin ja hän on nauttinut niistä valtavasti. Hän on itse osallistunut oman lapsihahmonsa kehittämiseen ja odottaa innolla jo seuraavaa kevätpeliä.

Palautteen antaminen näyttelee pelissä varsin tärkeää osaa. Aiemmin palautteet annettiin paperisella lomakkeella, jonka kysymyksiin vastattiin kirjallisesti heti pelin jälkeen, mutta nykyisin paperilomakkeet on korvattu kannettavilla tietokoneilla, jotka tuodaan esiin pelin jälkeen. Pelinjohdon kannalta on hyvin tärkeää saada pelaajien kertomukset, toiveet ja kommentit talteen tuoreeltaan.

Maisemaa pelialueella
Kuva: Kim Blomqvist

Pelaajaksi Rajakatseeseen?

Oletko kiinnostunut kokeilemaan larppaamista? Omasta mielestäni Rajakatseen pelit tarjoavat varmasti oivan tilaisuuden ensimmäisiin kokeiluihin. Rajakatseella on oma uusvastaava Patsi Pohjonen, jonka tehtävänä on informoida ja neuvoa uusia pelaajia. Rajakatseelta voi saada myös vaatteita ja pehmoaseita lainaan esimmäistä peliä tai hahmonvaihtoa varten. Taistelunmallinnus hoidetaan Rajakatseessa pehmoasein, siis käyttäen boffereita tai lateksiaseita.

Tullessani mukaan Rajakatse-kampanjaan olin itse melko kokenut larppaaja. Sama pätee myös Jenni Leivoon sekä muihinkin Rajakatseeseen viehtyneisiin ystäviini. Olen kuitenkin tutustunut peleissä myös aloitteleviin larppaajiin, jotka ovat viihtyneet Rajakatseen tunnelmissa. Pelien letkeä ilmapiiri, kiireettömyys ja mahdollisuus etsiskellä rauhassa omaa hahmoaan tarjoavat hyvän ympäristön kokeilla ja harjoitella larppaamista. Pitkään kampanjassa mukana olleet myös neuvovat aloittelijoita mielellään.

Rajakatseeseen tullessa on hyvä olla tietoinen muutamista juuri tälle pelisarjalle tyypillisistä käytännöistä. Ensinnäkin Rajakatse-peleissä ei tarjota yhteisruokaa, vaan peliin kannattaa ottaa omaat eväät. Pelissä saa tavernalta ostaa pikkurahalla syötävää, esimerkiksi leipää, makkaraa ja piirakkaa, mutta sen lisäksi ja etenkin jos päätyy pelin aikana poistumaan tavernan läheisyydestä kannattaa omissa pusseissa pitää mukanaan naposteltavaa. Itse otan tavallisesti mukaani pussukan, jossa on ruisleipää, omenia, juustoa, keitettyjä kananmunia, kuivalihaa, keksejä ja pähkinöitä. Myös juomavettä on erityisesti kuumina päivinä hyvä pitää matkassa.

Larppien osallistumismaksut (eli pelimaksut) eivät yleensä päätä huimaa. Korkeimmillaankin ne ovat yleensä 20-30 e tuntumassa, mutta Rajakatse-pelien pelimkasut ovat tätä alhaisemmat: yleensä vain 7 e peliltä. Pelimaksuilla katetaan pelipaikan vuokra tai Rajakatseen tapauksessa rakentaminen ja kunnossapito, peleissä tarjottavat ruoat sekä erikoistehosteet ja lavasteet. Pelimaksujen lisäksi kuluja peleihin osallistumisesta tulee myös puvustuksesta sekä matkakustannuksista.

Pukujen löytäminen tai tekeminen Rajakatse-maailmaan on yleensä onneksi helppoa. Lähtökohdaksi riittää yleensä naisille yksinkertainen puuvillainen tai pellavainen alusmekko ja yksinkertainen päällysmekko. Myös housuja ja tunikoita on nähty. Itse saan herkästi auringonpistoksen ja kärsin hyttysenpuremista, joten olen käyttänyt hahmollani päähinettä. Kengiksi erityisesti vähän kulahtaneet nahkasaappaat ovat mainiot, samoin nahkaiset tai kankaiset tossut – kunhan ne eivät suoranaisesti huuda moderniuttaan. Miehille taasen housut, tunika ja vyö lienevät se helpoin perinteinen yhdistelmä. Erikoisemmat hahmot saattavat vaatia myös vaativampaa asususta, mutta pelinjohto yleensä kertoo asiasta ajoissa. Pelin ilmoittautumislomakkeessa kysytään myös pelaajan olemassaolevasta vaatevarastosta. Kirpputorit ja second hand -liikkeet ovat todellinen aarreaitta: sieltä minäkin olen löytänyt monia peleissä käyttämistäni vaatteista ja asusteista.

"Miten pelipaikalle pääsee?" on yleinen ja hyvin järkevä kysymys. Kyydintarpeesta tiedustellaan jo ilmoittautumisvaiheessa pelaajilta. Hollola sijaitsee melko lähellä Lahtea, jonne pääsee junalla. Hämeenlinnasta pelipaikalle saa yleensä autokyydin. Autokyytejä on yleensä tarjolla myös suuremmista kaupungeista. Lisätietoa niistä löytää Juorulaudasta tai Rajakatseen Facebook-ryhmästä.

Esimerkkejä hahmoista


Orvokki "Sulosävel" (pelaaja Maria Blomqvist)


Teela (Mia Pellikka) ja Orvokki "Sulosävel" (Maria Blomqvist)
Kuva: Halcyon Pale
Oman hahmoni Orvokin sain tullessani Rajakatseen syyspeliin ensi kerran vuonna 2008. Hän oli huoleton soittoniekka ja tarinankertoja, joka oli saapunut Rajakatseeseen halunaan liittyä Melinan sisariin. Ensimmäinen pelini meni lähinnä pelimaailmaa ihmetellessä, mutta huomasin nopeasti imeytyväni mukaan pelimaailman tapahtumiin. Orvokista tuli nopeasti tärkeä vaikuttaja Melinan sisarkunnassa. Hahmoni on kirjoitustaitoinen ja toisin kuin sisarjärjestön perustajilla, varakkaailla Teelalla ja Helialla oli hänellä paljon enemmän aikaa käytettävänään. Lisäksi hän oli harjaantunut tarinankertoja, joka osasi esittää oleellisimmat asiat kuulijoilleen. Onnekseni Melinan sisaret vaikuttivat kaipaavan juuri Orvokin tapaista hahmoa, jolla olisi aikaa ja mahdollisuus ryhtyä kokoamaan kertomuksia Melinan elämästä ja kirjoittamaan niistä kirjaa.

Aluksi Orvokki vietti aikaansa Melinan pyhätöllä ja soitteli ja viihdytti vieraita taverna Vanhassa piparissa. Vähitellen työ Melinan sisarten hyväksi vei häntä yhä enemmän mukanaan. Derecas-papisto suhtautui epäilevästi Melinan kirjan kirjoittamiseen – jotkut pelkäsivät sen levittävän harhaoppeja – mutta Melinan sisarten onnistui sopia asia niin, että Orvokki kirjoitti Melinan kirjaa Derecas-pappi Matteus Masulan valvovan silmän alla. Orvokki arvosti alusta alkaen Matteusta, joka oli sovinnollinen ja ystävällinen. Kirja valmistui lopulta vuosi sitten ja Orvokki saattoi omistautua uusiin haasteisiin. Hän oli soittoniekkana ollessaan ja kirjan kirjoittamisvaiheessa tutustunut Derecas-uskontoon ja halusi itsekin papiksi. Niinpä hän vietti talven opiskellen kaikkea tuntemaansa oppia Vuoriniityn Derecas-temppelissä ja talven lopuksi hän sai pappisvihkimyksensä. Niinpä Orvokki onkin nykyisin Derecas-pappi. Monien Melinan sisarten tapaan on Orvokkikin adoptoinut orpolapsen järjestön tukemasta orpokodista. Niinpä hänellä on huollettavanaan nykyisin parantajan opinnoista haaveileva Heinä-tyttö.

Heinä, orpolapsi (pelaaja Elanor Galkin)


Heinän pelaaja, tyttäreni Elanor kertoo omin sanoin hahmostaan seuraavasti: "Heinä on orpolapsi, joka löytyi pyhäkön portailta. Heinää on hauska pelata. Viime pelissä hän suurilta osin yritti ratkaista uhkausviestien arvoitusta. Arvoitus ei vielä selvinnyt, mutta nyt tiedämme ainakin sen, että joku oli pudottanut ne samana päivänä."

Tyttäreni aloitti Heinä-orpolapsen pelaamisen 6-vuotiaana ja nyt 9-vuotiaana hahmo tuli kuin luonnostaan kevään Rajakatse-pelissä. Heinän kantava juoni liittyy toisaalta hänen kadonneisiin vanhempiinsa ja toisaalta siihen, että hän on sopeutunut elämään Orvokin ottolapsena. Heinä löytyi vauvaikäisenä pyhäkön portailta kaulassaan taikakristalli, ainoa muisto hänen kadonneista vanhemmistaan. Heinää onkin kiusannut se, ettei  hän tiedä, ovatko hänen vanhempansa elossa vai kuolleita ja niinpä hän on jatkanut heitä koskevien tietojen etsimistä. Keväällä Heinä sai tietää, että hänen vanhempansa ovat kotoisin Hukanmaasta. Heinä suhtautuu tulevaisuuteensa luottavaisesti. Hän haaveilee elämästä parantajana, kenties parantaja Teelan oppilaana Vuoriniityssä tai Rajakatseessa.

Aamu (Pelaaja Jenni Leivo)


Aamu edustaa ehkä suurinta osaa Rajakatseen hahmoista olemalla vain tavallinen maalaisvaimo. Aamun taival alkoi vuoden 2009 Bokean pelissä, Aamu on nimittäin Bokeasta (Mahtivuoren puolelta Bokeaa) kotoisin. Saman vuoden kevätpelissä Aamu oli matkannut Piparille etsimänä onneaan, sillä perheen maatalo menee vanhemalle veljelle ja Aamua ei huvittanut jäädä nurkkiin nyhjäämään.


Jo ensimäisessä pelissä Aamulla kävi tuuri, nimittäin Rajakatseen Linnakkeen seppä otti ja kosi. Hyvin maanläheisenä naisena Aamu totesi sen olevan hyvä kauppa ja nämä kaksi menivät samantein naimisiin. Naimisiin meno ei nimittäin pelissä vaadi muuta kuin papin ja paperia. Seuraavana vuonna Aamu ja hänen seppänsä saivatkin tyttären jolle annettiin nimeksi Lumi. Aamu edelleen aika ajoin tekee töitä tavernalla, vaikka perjaateessa sepän palkalla koko perhe eläisikin.


Aurora (Pelaaja Jenni Leivo)



Aurora aloitti kulkunsa 2007, sen jälkeen minulla oli pelaamisessa taukoa. Aurora on Melinan serkku ja valitettavasti pelissä todisti tämän kuolemaa. Tästä eteenpäin Aurora on ollut Paltamonin ja pamppukaartin verivihollinen. Valitettavasti Auroan käynnit Piparilal ovat olleet aina hyvin ikävän puoleisia, nimittäin viime kesänä hän menetti erään kiltatoverinsa ja sitä edellisenä syksynä joutui itse ongelmiin.

Aurora kuuluu Deinosan-kiltaan noviisina ja on viime vuosina joutunut muunmuassa Kaaoslähteen ja Primaksen kynsiin, tästä hänellä on kasvoissa muistona arpi. Tästä liikkuu paljonkin huhuja, mutta Aurora ei niitä kommentoi.


Viimeisimässä pelissä Aurora päätyi pitämänä kiltakokousta, joita on nyt muutaman kerran pidetty papistojen ja kiltojen välillä Rajakatseesa. Kukaan ei kuollut ja asioita saatiin eteenpäin, joten ehkäpä Aurora teki jotain oikein. Vain tulevaisuus näyttää.


Niin ja yksi silmiinpistävä piirre Aurorassa on: hänen hiuksensa ovat nimittäin milloin minkäkin väriset. Miksi? No sisnun täytyy tulla pelaamaan ja kysyä häneltä.



Mikä tekee Rajakatseesta erilaisen? á la Jenni.



Taverna Vanha pipari
Kuva: Halcyon Pale
Jos olet kyllästynyt pelaamaan hahmoja joissa pitää suorittaa hirveä kasa tehtäviä on Rajakatse sinua varten. Tosin jos haluat suorittaa, on Rajakatse myös sinua varten. Rajakatseessa saat nimittäin itse valita haluatko hahmon joka vain on ja hengaa paikalla, vai hahmon, jolla on juoniakin. Lisäksi jatkumon takia asioita ei ole ehdottoman pakko suorittaa pelissä, ne voi jättää myöhemmäksi.


Peleissä voi pelata useampaakin hahmoa halutessaan, jolloin kesken pelin hahmo voi vaihtua. Vaihto tosin voi tapahtua tapaturmien, kuolemien tai muiden syidenkin vuoksi. Tämä vaihtuvuus on osa Rajakatseen viehätystä. Jos haluat pelata sitä lantunviljelijää vuosia niin voit, mutta jos haluat vaihtelua sitä tarjotaan kyllä. Tämänkin takia Rajakatse-pelit sopivat mainiosti aikuisille aloittelijoille.


Jo pelin aloitustyyli erottaa tämän monista muista larpeista. Koska pelinjohtopiste on erillään pelipaikasta, alkaa peli ilmoitettuun kellon aikaan Tavernalla ja sen ympäristössä. Ne jotka ovat yhä pelinjohtajapisteellä tuolloin ilmaantuvat hahmoinaan jossain vaiheessa kun ehtivät, tämä luo tuntua normaalista elämänkulusta. Kaikki eivät ole paikalla sillä tietyllä hetkellä.


Ensi kesän pelit tulevat sivuille tuossa keväällä, joten nyt kaikki Nörttityttöjen lukijat ilmottautumaan jos larppaaminen vähänkään kuulostaa kivalta!

Lisätietoja

Lisätietoja löytyy Rajakatse Fantasia ry:n internet-sivuilta osoitteesta http://www.rajakatsefantasia.fi/

1 kommentti:

  1. Artikkeliin oli eksynyt muutama asiavirhe ja Rajakatse Fantasia ry:n sivujen linkki oli vaikeasti löydettävissä. Korjasin oheiset kohdat artikkeliin.

    Paljon kiitoksia huomioista Katariinalle ja Sannalle!

    VastaaPoista

Kotisivu on muuttanut osoitteeseen geekgirls.fi. Kaikki vanhat (ja uudet) artikkelit kommentteineen löydät uudesta sivusta.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.